Sodanjälkeiset vuodet 1946 ja 1947 olivat vaikeat: sodanaika oli jättänyt aukkoja niihin ikäluokkiin, joista olisi pitänyt löytyä vartioille johtajat ja joukkueille partiojohtajat. Lippukunnanjohtajat eivät näissä vaikeuksissa tahtoneet jaksaa viedä urakkaansa eteenpäin. Jäsenmääräkin putosi rajusti.

Tilanteen pelasti 1948 lippukunnanjohtajaksi ryhtynyt Aaro ”Apra” Järvi. Uuteen nousuun päästiin samana vuonna järjestetyllä Vierumäen suurleirillä, johon osallistui noin 4000 poikaa kaikista maan partiojärjestöistä. TuMen onnistui voittaa leirialueiden välinen kilpailu. Mänkijähenki oli nousussa ja jäseniä tuli lisää, mutta talousvaikeudet olivat yhä arkipäivää. Rahaa haalittiin mm. lehtitilausten hankintakilpailun, arpajaisten, mainoskulkueiden sekä jo 1933 perustetun joulupukkitoimiston avulla.

Vuonna 1950 lippukunta oli ehtinyt 25 vuoden ikään. Juhlavuosi oli ripeän kehityksen aikaa: vartiot menestyivät kisoissa, vaeltajat tekivät retkiä muihin Pohjoismaihin ja TuMen järjestämä juhlaleiri kaikille Suomen Metsänkävijälippukunnille onnistui erinomaisesti. Leiri rahoitettiin mm. keräämällä 30 tonnia jätepaperia. Arvokkaana apuna olivat vanhempien neuvosto sekä edellisenä vuonna perustettu äitikerho Muurahaiset.

Keväällä 1954 toteutui kauan vireillä ollut haave omasta kolosta. Mänkijät olivat majailleet kaikkiaan 12 paikassa ennen kuin pääsivät oman katon alle osoitteeseen Linnankatu 32. Osakehuoneiston ostaminen oli uskallettu teko, joka vaati lainan ottamista. Vanhimman johtajiston liikemiesvaiston avulla veloista selvittiin. Rahanansaitsemiskeinoiksi tulivat aiemmin mainittujen lisäksi ravintolatoiminta Ruissalon TT-ajoissa, ”pienoismessujen” järjestäminen (Katseet Kotiin, Luonto Kutsuu ja Uutta Koteihin –näyttelyt 1959–61; Turun Messut on ideoitu näiden pohjalta) ja makkaranmyynti Turun Messuilla ja Farmanäyttelyissä.

Vuonna 1960 lippukunta vietti 35-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi hankittiin uusi lippu, jonka suunnitteli Matti ”Metsä-Masa” Nummelin. Samana vuonna hankittiin myös pitkään haussa ollut oma leirialue Karhuranta Kemiön Mjösundista. Ensimmäinen leiri pidettiin alueella jo kesällä 1961. Arkkitehti Olli Kestilän suunnittelema kämppä valmistui 1962.

Lippukunnan johto alkoi kaivata vakituista tulonlähdettä. Ratkaisuksi keksittiin kopioyrityksen perustaminen: Karhu-Kopio aloitti toimintansa kololla 1962. Sittemmin yritys muutti suurempiin tiloihin, alkoi vähitellen tuottaa voittoa ja laajeni vuosien varrella huomattavasti. Nykyään rahahuolet ovat sen ansiosta poissa lippukunnan päiväjärjestyksestä.