Historia

Tämä katsaus Turun Metsänkävijöiden historiaan lippukunnan ensimmäisten 75 vuoden ajalta perustuu hyvin pitkälle Kimmo Puhakan toimittamaan TuMen 75-vuotis historiikkiin "Kovempaa, korkeammalle". Historiikistä on käytetty myös muita nimiä.

Alkuperäisen historiikin sisältöä on jouduttu hieman muuttamaan, jotta se on saatu julkaistuksi järkevässä muodossa näillä sivuilla. Lähteenä käytetty historiikki on kirjoitettu vuonna 2000, joten on hyvä pitää mielessä, että jotkut viittauksen tulevaisuuteen ovat jo historiaa.

Vanha aika 1925-1975

Turun Metsänkävijöiden perustaja oli diakoni Einar "Setu" Henriksson, Turun poikatyön pioneeri. Setu oli jo 1912 perustanut Turun Kaupunkilähetyksen yhteyteen Poikaliiton, jonka toimintaan kuului mm. suutarintyötä, kasvitarhan hoitoa ja retkeilyä. Ensimmäisen partiolippukuntansa, Betanian Pojat, hän perusti 1917, mutta sen toiminta loppui epävakaiden yhteiskunnallisten olojen vuoksi jo saman vuoden lopussa. Vuonna 1925 Setu alkoi johtaa Raittiusyhdistys Toivo II:n nuorisotyötä. Myös sinne perustettiin Poikaliitto ja Tyttöliitto.

Lue lisää...

Uuteen nousuun

Sodanjälkeiset vuodet 1946 ja 1947 olivat vaikeat: sodanaika oli jättänyt aukkoja niihin ikäluokkiin, joista olisi pitänyt löytyä vartioille johtajat ja joukkueille partiojohtajat. Lippukunnanjohtajat eivät näissä vaikeuksissa tahtoneet jaksaa viedä urakkaansa eteenpäin. Jäsenmääräkin putosi rajusti.

Lue lisää...

Uusi aika 1975-2000

Turun Metsänkävijät saavutti miehen iän 4.4.1975. Uusi aika aloitettiin juhlimalla komeasti: Turun Kauppaopistolla järjestettiin 50-vuotisjuhlakokous ja Turun Linnassa vanhemman väen veljesilta. Pääjuhla oli Ruotsalaisessa Teatterissa. Tuossa juhlassa kantaesitettiin Hannu ”Huppe” Hurmeen säveltämä ja sanoittama Mänkijäballadi, jota edelleen esitetään kesäleirien iltanuotioilla. Merkkivuonna tarjoutui myös tilaisuus poikkeukselliseen leirielämykseen, kun Norjassa järjestettiin maailmanjamboree. Parikymmentä tumelaista osallistui ´Nordjamb 75´ :een leiriläisinä tai työtehtävissä.

Lue lisää...

Uudenlaiset talvileirit

Vuosikymmenen lähestyessä loppuaan johtajistoa alkoi vaivata huoli metsäyöpymisten vähenemisestä vartioretkillä. Karhurannan hieno kämppä houkutteli viettämään yöt sisällä. Tilanteen korjaamiseksi hankittiin 1980 viiden ja puolen hehtaarin kokoinen maapala Yläneeltä, läheltä Vaskijärven kansallispuistoa. Karhukorveksi ristitylle alueelle rakennettiin vain puuceevarastorakennus ja muutamaa vuotta myöhemmin kiintolaavu. Lippukunnanjohtaja Teppo ”Kalja” Kallioniemi esitti vartioille hienovaraisen käskyn järjestää siitä lähtien joka toinen retki Yläneellä. Karhukorvessa on järjestetty kesä-, talvi- ja sudenpentuleirejä, lippukunnanretkiä ja vaelluksia, mutta vartioiden retket sinne ovat ainakin 90-luvulla olleet melko harvinaisia.

Lue lisää...

Erämaihin ja vesille

Jaakko ”Jakke” Hirvosen lippukunnanjohtajakaudella partiotoiminnan kiinnostavuutta pyrittiin lisäämään kiinnittämällä erityistä huomiota leireihin. Vuoden 1986 kesäleiri, ´Karhu Piilosilla´, pidettiin kaukana itärajan tuntumassa. Piilosten hiekkasärkkien alue Lieksassa tarjosi upeita maisemia, jokaiselle vartiolle leiripaikan oman järven tai lammen rannalta ja runsaasti liikuntaa pitkien etäisyyksien ja korkeiden harjujen ansiosta. Leirillä vierailivat rajavartiosto koirineen ja karhunkaataja; lippukunnan tunnuseläin ei näyttäytynyt, vaikka niitä alueella majailikin. Osa päivistä ja vapaa-ajasta käytettiin oman puukon valmistamiseen. Terä ja helat annettiin valmiina, mutta kahva ja tuppi tehtiin itse. Aikaa kului paljon, monet viimeistelivät puukkoa vielä leirin jälkeenkin, mutta tulokset olivat näkemisen arvoisia.

Lue lisää...

Johtajat kaipaavat ravistelua

Vuonna 1995 TuMe täytti 70 vuotta. Pääjuhla eli juhlakokous pidettiin tällä kertaa Valtion virastotalolla. Tilaisuudessa mänkijät sijoitettiin pöytiin entisen tai nykyisen vartionsa mukaan, nuoret ja vanhat sekaisin. Juhlan aikana järjestettiin vuotuinen sähkösanomakisa, johon kaikki pöytäkunnat osallistuivat. Niinpä sukupolvien välinen yhteistyö oli hetken aikaa mitä totisinta todellisuutta.

Lue lisää...

Lippukunta itsenäistyy

Turun Metsänkävijät irtautui Toivo II :sta 1931. Ero johtui raittiusyhdistyksen johtokunnan päätöksestä, jonka mukaan vanhempien mänkijöiden olisi pitänyt liittyä myös raittiusyhdistyksen jäseniksi; tähän ei oltu halukkaita, koska lippukunnan oma toiminta oli erittäin vilkasta. Lippukunnanjohtaja Einar Henriksson perusti 1932 Turun Nuorten Ystävät –nimisen yhdistyksen poikatyötä varten. Se olisi halunnut TuMen toimivan alaosastonaan, mutta nyt jo varttuneita ja itseensä luottavia partiojohtajia ajatus ei miellyttänyt. He halusivat itsenäistyä.

Lue lisää...

Wecon vuosikymmen

60-lukua on kutsuttu Wecon vuosikymmeneksi. Lippukuntaa 1956–72 johtanut Veikko ”Weco” Lahti onnistui erinomaisesti pitämään yllä aiempien polvien luomaa mänkijähenkeä. Tyylinä oli tehokas leppoisuus, joka karsi lippukunnasta sotilaallisuuden, mutta pisti mänkijät kilpailemaan voittaakseen. Tulostakin syntyi, TuMe oli 60-luvulla Varsinais-Suomen menestynein lippukunta.

Lue lisää...

Kiista keskusjärjestön kanssa

70-luvun puoliväli ei silti ollut mänkijöillekään pelkkää juhlaa. Suomen Partiolaisten suunnittelemat uudistukset aiheuttivat kuohuntaa kautta maan. Keskusjärjestö halusi yhtenäistää partioasun eli pukea kaikki siniseen sekä poistaa partio- ohjelman luokkasuoritukset ja korvata ne osallistumisperiaatteella. Vastustus alkoi Varsinais-Suomesta ja levisi pian laajalti muihinkin partiopiireihin. Luonnollisesti myös perinteistään tietoinen TuMe vastusti ohjelmauudistusta, jota kutsuttiin ”nykyyhteiskuntaa myötäileväksi salonkipartioinniksi”. Ruskeasta puserosta ei myöskään haluttu luopua mistään hinnasta. Lippukunnanjohtaja Hannu ”Toippa” Toivonen kirjoitti Mänkijässä 3/75:

Lue lisää...

Kuusikymppiä lasissa

Vuonna 1984 mentiin jälleen talvileirille Lappiin. ´Jänkhä –84´ pidettiin Ivalossa Saariselän lähistöllä. Majoituspaikkana oli Ivalon Erämiesten kämppä. Yksi leirin motoista oli: ”Ei terve mies pesua kaipaa”. Jänkhää pidettiin niin onnistuneena, että samalle paikalle palattiin vielä neljänä talvena, viimeisen kerran 1991. Jokaisen leirin nimi oli Jänkhä, perään laitettiin vain roomalainen järjestysnumero.

Lue lisää...

Enemmän ja hienommin

Toukokuussa 1990 suomalainen partioliike täytti 80 vuotta. Sen kunniaksi järjestettiin Helsingissä suurjuhlat, joiden tapahtumiin osallistui 30 000 partiolaista ympäri maata, mukana tietysti myös Turun mänkijät. TuMen soittokunta sai kunnian hoitaa leijonanosan juhlien musikaalisesta ohjelmasta: se esiintyi Kaivopuiston suuressa konsertissa sekä säesti Olympiastadionilla pidetyssä pääjuhlassa ja Suomen siihenastisen historian suurimmassa partioparaatissa.

Lue lisää...

Yhä voimissaan

Vuonna 1997 äitikerho Muurahaiset lopetti säännöllisen toimintansa. Jäsenet olivat vuosien saatossa vähentyneet eivätkä Muurahaisten myyjäiset ja muut tempaukset enää olleet lippukunnalle taloudellisesti välttämättömiä. Jäljellä olevat jäsenet tapaavat edelleen, mutta he kokoontuvat kolon sijasta toistensa kodeissa. Uusia jäseniä ei enää ole hankittu.

Lue lisää...